Mekaanisena esteenä toimivan ehkäisyn (kondomit, pessaarit jne.) lisäksi on olemassa monia erilaisia ehkäisymenetelmiä.

Naiset, joilla on systeeminen lupus, voivat käyttää esimerkiksi kohdunsisäisiä ehkäisyvälineitä, joita kutsutaan myös kohdunsisäisiksi kierukoiksi, mukaan lukien ne, jotka sisältävät levonorgestreelia (joka on progesteronia). Tämä on mahdollista, vaikka he eivät olisi vielä saaneet lasta tai vaikka heillä olisi antikoagulantti-, kortisoni- tai immunosuppressanttilääkitys. On myös mahdollista käyttää implanttia (implantoitava progestiini), joka on ihon alle asetettava pieni laite, jolla vältetään tarve ottaa tabletti joka päivä ja joka on erittäin tehokas. Tablettimuodoissa suositaan pelkkää progestageenia sisältävää pilleriä (POP tai "minipilleri") (desogestreeli). Kloorimadinoniasetaattia, nomegestroliasetaattia ja syproteroniasetaattia ei enää suositella meningeoomariskin vuoksi. Tavanomaisempien estrogeenipillereiden käyttöä voidaan harkita potilailla, joilla ei ole koskaan ollut tromboosia (laskimotulehdusta tai keuhkoemboliaa), joilla ei ole fosfolipidivasta-aineita ja joilla on hiljainen lupus ilman kliinisiä oireita.

Näistä eri mahdollisuuksista on aina keskusteltava gynekologin kanssa, koska lupuksen lisäksi estrogeenipillereiden käytölle on olemassa monia rajoituksia (esimerkiksi laskimotulehdusta tai keuhkoemboliaa suosivien geneettisten tekijöiden esiintyminen).

On myös täysin mahdollista määrätä hätäehkäisyvalmisteita, kuten jälkiehkäisypilleri, joka sisältää vain progestiineja. Ehkäisy, olipa se mikä tahansa, on välttämätöntä, kun on meneillään hoito, joka on mahdollisesti vaarallinen raskauden kannalta (metotreksaatti, talidomidi, syklofosfamidi, mykofenolihappo). Vastaavasti, kun lupus on aktiivinen eikä raskaus ole välittömästi toivottavaa, tarvitaan luotettavaa ja tehokasta ehkäisyä.