Autoimmuunivaste (kuten lupuksessa) voi johtaa epänormaalien vasta-aineiden, niin sanottujen autovasta-aineiden, tuotantoon. Nämä autovasta-aineet kohdistuvat omien solujemme ainesosia vastaan, jotka useimmiten sijaitsevat näiden solujen tumassa, mistä johtuu termi tumavasta-aine.

Autovasta-aineen terminologia

Nämä tumavasta-aineet kohdistuvat solujen ytimessä, tumassa, olevia yhdisteitä vastaan, kuten kromosomien DNA:ta vastaan (DNA-vasta-aineet) ja muita ribonukleoproteiineiksi kutsuttuja rakenteita vastaan. Näitä ovat esimerkiksi Ro/SS-A-, La/SS-B-, Sm- tai RNP-vasta-aineet. Tämä hieman monimutkainen terminologia tarkoittaa joko sen potilaan nimen kirjaimia, jolla autovasta-aine on ensimmäisen kerran kuvattu (esimerkki: Ro, La, Sm), tai rakennetta, jonka tämä autovasta-aine tunnistaa (esimerkki: RNP tarkoittaa ribonukleoproteiinia), tai tautia, joka liittyy tähän vasta-aineeseen (esimerkki: SS-A tarkoittaa Sjögrenin oireyhtymä A:ta).

Miten nämä autovasta-aineet havaitaan?

Nämä autovasta-aineet havaitaan potilaiden verestä tavanomaisilla laboratoriokokeilla. Niiden toteaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin seulontavaiheessa varmistetaan näiden autovasta-aineiden esiintyminen ja pitoisuus. Pitoisuus ilmaistaan mittaamalla seerumin titrauspitoisuudet (1/80, 1/160, 1/320, 1/1280...). Tämä luku tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seerumissa, joka on laimennettu 320 kertaa, on edelleen näkyviä vasta-aineita: tämän seerumin sanotaan olevan 1/320 positiivinen. Positiivisuusraja vaihtelee laboratorioiden välillä, mutta yleensä aikuisilla se katsotaan positiiviseksi laimennoksesta 1/160 alkaen.

Toisessa vaiheessa tunnistetaan soluvasta-aineen kohteena oleva soluantigeeni. Tässä vaiheessa käytetään spesifisiä testejä, joilla havaitaan vasta-aineet mm. seuraavia vastaan: DNA, Sm, RNP, Ro/SS-A:han... Niitä tehdään monissa laboratorioissa.

Autovasta-aineiden hyödyllisyys diagnoosissa ja ennusteessa

Nämä autovasta-aineet toimivat diagnostisina merkkiaineina, koska käytännössä tumavasta-aineiden puuttuminen sulkee pois systeemisen lupuksen mahdollisuuden. Ne eivät kuitenkaan ole spesifisiä lupukselle, koska niitä voi esiintyä monissa muissakin sairauksissa ja jopa terveillä ihmisillä. Näillä vasta-aineilla voi olla myös ennustearvoa, koska jotkut näistä vaikuttavat suoraan aiheuttamalla vaurioita (esimerkiksi: DNA-vasta-aineet liittyvät munuaisvaurioihin).